Kahdeksan ja puoli vuotta sitten elämäni pysähtyi. Mieheni menehtyi yllättäen Etiopiassa, keskellä yhteistä lähetystyötämme. Suru oli musertava. Tuntui, että kaikki haaveet ja kutsumus olivat päättyneet hänen kanssaan. Palasin Ouluun seurakuntani kutsumana, mutta en tiennyt, mihin enää kuuluisin. Elämä tuntui pysähtyneeltä.
Keväällä 2018 sain kuulla seurakunnassa järjestettävästä Kairos-kurssista ja ilmoittauduin mukaan. Kurssin aikana, mieheni kuoleman vuosipäivän tienoilla, koin voimakkaasti, että Jumala puhui minulle uudelleen. Lähetystyön kutsumus, jonka luulin haudanneeni, alkoi nousta esiin. Kairos-kurssi palautti minut takaisin lähetystyön ytimeen – Jumalan missioon. Se toi valoa pimeyteeni ja synnytti sydämeeni ajatuksen, että palvelutyöni ei ollutkaan ohi.
Vuonna 2019 palasin Etiopiaan. Siellä Jumala vahvisti kutsuni: halusin jatkaa ja viedä tehtäväni päätökseen. Pian sen jälkeen alkoi prosessi, joka vei minut Tansaniaan syksyllä 2020 tukemaan juuri alkanutta Kairos-työtä.
Nyt yli viiden vuoden jälkeen saan iloita siitä, miten työ on laajentunut. Olen ollut mukana muodostamassa kansallista koordinaatiotiimiä ja tuomassa Tansaniaan uusia Simply Mobilizing -kursseja. Youth Kairos on sytyttänyt nuoria, Interface-seminaarit ovat rohkaisseet pastoreita. Kursseja on käännetty sekä kehitetty eteenpäin. Kairos-kurssit leviävät ympäri Tansaniaa ja rakentavat Jumalan maailmanlaajuista kirkkoa.
Kun katson taaksepäin, näen, miten Jumala on vienyt minut surun syvästä laaksosta uuteen elämään. Koen, että parasta, mitä voin loppuelämälläni tehdä, on elää täysillä Jumalan missiossa – innostaen toisia hyppäämään mukaan. Ei ole mitään sen suurempaa eikä mielenkiintoisempaa!
– Päivi Tuokkola
Lue lisää Päivin tekemästä työstä Tansaniassa Fida sivuilta täältä.
Viimeisimmät kommentit